Miten kotihoidon ammattilainen voi tukea ikäihmisen sosiaalista hyvinvointia?

Kotihoidon ammattilainen voi tukea ikäihmisen sosiaalista hyvinvointia olemalla läsnä, kuuntelemalla aidosti ja rakentamalla arjen rutiineihin hetkiä, jotka ylläpitävät yhteyksiä muihin ihmisiin. Sosiaalinen hyvinvointi ei synny pelkästä fyysisestä avusta, vaan siitä, että ikäihminen tuntee kuuluvansa johonkin ja että häntä arvostetaan omana itsenään. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä sosiaalinen hyvinvointi kotona tarkoittaa, miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen ja millaisia konkreettisia keinoja kotihoidon ammattilaisella on käytettävissään.

Mitä sosiaalinen hyvinvointi tarkoittaa ikäihmiselle kotona?

Ikäihmisen sosiaalinen hyvinvointi tarkoittaa tunnetta kuulumisesta, arvostuksesta ja merkityksellisestä yhteydestä muihin ihmisiin. Se rakentuu arjen pienistä asioista: juttutuokioista, yhdessä tehdyistä asioista ja siitä, että joku kysyy aidosti, miten sinulla menee. Kotona asuvan seniorin sosiaalinen hyvinvointi on yhtä tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyttä kuin fyysinen toimintakyky.

Käytännössä sosiaalinen hyvinvointi voi tarkoittaa kykyä pitää yhteyttä ystäviin ja perheeseen, osallistua harrastuksiin tai lähiyhteisön toimintaan sekä kokea, että oma elämä on omannäköistä ja merkityksellistä. Kun ikäihminen asuu kotona, nämä yhteydet eivät synny automaattisesti, vaan niiden ylläpitäminen vaatii usein tietoista tukea.

Sosiaalinen hyvinvointi on myös suoraan yhteydessä mielialaan, muistitoimintoihin ja fyysiseen terveyteen. Ikäihminen, joka kokee olevansa osa yhteisöä ja jonka arjessa on vuorovaikutusta, voi paremmin monella eri tavalla.

Miten yksinäisyys vaikuttaa ikäihmisen terveyteen?

Yksinäisyys vaikuttaa ikäihmisen terveyteen laaja-alaisesti: se heikentää mielialaa, lisää masennusriskiä, nopeuttaa muistin heikkenemistä ja voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Yksinäisyyden terveysvaikutukset ovat tutkitusti vakavia, ja THL:n ikääntymistä koskeva tieto korostaa, että yksinäisyys on yksi merkittävimmistä ikäihmisten hyvinvointia heikentävistä tekijöistä Suomessa.

Pitkäaikainen yksinäisyys voi johtaa siihen, että ikäihminen lakkaa huolehtimasta itsestään: ruokailu jää vähäiseksi, liikunta vähenee ja lääkkeet saattavat unohtua. Sosiaalinen eristäytyminen kiihdyttää myös kognitiivista heikkenemistä, mikä on erityisen merkityksellistä muistisairaiden kohdalla.

On tärkeää erottaa toisistaan yksinäisyyden kokemus ja yksin oleminen. Ikäihminen voi asua yksin tuntematta itseään yksinäiseksi, jos hänellä on riittävästi merkityksellisiä ihmissuhteita ja sosiaalisia kontakteja. Vastaavasti joku voi tuntea syvää yksinäisyyttä, vaikka ympärillä olisi ihmisiä. Kotihoidon ammattilaisen tehtävä on tunnistaa tämä ero.

Miten kotihoidon ammattilainen voi ehkäistä ikäihmisen yksinäisyyttä?

Kotihoidon ammattilainen ehkäisee ikäihmisen yksinäisyyttä olemalla aidosti läsnä, luomalla luottamuksellisen suhteen ja rakentamalla arjen käynteihin hetkiä, jotka tukevat sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Pelkkä fyysinen apu ei riitä, vaan tarvitaan kiireetöntä kohtaamista, kuuntelua ja rohkaisua yhteyksien ylläpitämiseen.

Arjen kohtaamiset merkityksellisiksi

Jokainen kotikäynti on mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ammattilainen voi jutella päivän kuulumisista, muistella yhdessä menneitä tai katsoa yhdessä valokuvia. Nämä hetket voivat tuntua pieniltä, mutta niillä on suuri merkitys ikäihmiselle, jonka arki on muutoin hiljaista.

Yhteyksien rakentaminen ulkomaailmaan

Kotihoidon ammattilainen voi aktiivisesti tukea ikäihmistä pitämään yhteyttä ystäviin, naapureihin ja sukulaisiin. Tämä voi tarkoittaa apua puhelimen tai videoyhteyden käytössä, saattamista harrastuksiin tai lähipalveluihin sekä rohkaisemista osallistumaan esimerkiksi seurakunnan tai järjestöjen toimintaan. Ulkoilu yhdessä, kauppareissu tai kahvilakäynti ovat konkreettisia tapoja rikkoa sosiaalista eristyneisyyttä.

Millainen rooli omaisilla on ikäihmisen sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa?

Omaisilla on keskeinen rooli ikäihmisen sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä, sillä he tarjoavat emotionaalista läheisyyttä ja pitkäaikaisia ihmissuhteita, joita ammattilaiset eivät voi korvata. Säännölliset vierailut, puhelut ja yhteiset hetket ovat korvaamattomia, mutta omaisten ei tarvitse kantaa kaikkea yksin.

Usein omaiset asuvat kaukana tai heillä on omat työ- ja perhevastuunsa. Tällöin kotihoidon ammattilainen toimii tärkeänä siltana ikäihmisen ja hänen läheistensä välillä. Ammattilainen voi kertoa omaisille, miten ikäihminen voi, mitkä asiat tuottavat iloa ja missä olisi hyvä tukea enemmän.

Parhaimmillaan omaisten ja kotihoidon ammattilaisten välinen yhteistyö on avointa ja säännöllistä. Kun kaikki osapuolet tietävät, mitä ikäihmisen arjessa tapahtuu, voidaan reagoida nopeasti, jos sosiaalinen hyvinvointi alkaa heiketä. Tämä yhteistyö ei kuormita omaisia, vaan tuo heille turvaa ja helpotusta.

Mitä palveluita kotihoidon kautta voi saada sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi?

Kotihoidon kautta ikäihminen voi saada monenlaista tukea arjessa selviytymiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Palvelut räätälöidään aina yksilöllisesti seniorin omien toiveiden ja tarpeiden mukaan.

On kuitenkin tärkeää tietää, että kotihoidon palveluseteli myönnetään vain välttämättömiin tarpeisiin, kuten:

• Hygieniasta ja ravitsemuksesta huolehtimiseen
• Lääkehoidon tukemiseen
• Pieniin kodinhoidollisiin tehtäviin, kuten pyykkiin, tiskeihin tai roskien vientiin

Seurانpito, saattopalvelu tai muu vapaa-ajanvietto ei kuulu kotihoidon palvelusetelin piiriin. Ikäihminen voi toki hankkia näitä palveluita halutessaan, mutta silloin ne on maksettava kokonaan itse eli itsemaksavasti.

Vapaa-ajanviettoon tai seuranpitoon voi saada palvelusetelin vammaispalvelujen kautta. Ikäihminen voi saada tällaisen setelin ainoastaan silloin, jos hänellä on pysyvä vamma tai sairaus, kuten aivovamma tai pyörätuoliin johtanut tila.

Käytännön esimerkkejä palveluista, joita voi hankkia itsemaksavasti sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi:

• Saattoapu lääkäriin, kampaajalle, kirjastoon tai harrastuksiin
• Matkaseura vierailuille sukulaisten tai ystävien luokse
• Apu teknologian käytössä, kuten videoyhteyksien avaamisessa
• Yhdessä ulkoilu ja luonnossa liikkuminen
• Juttuseura ja kuunteleva läsnäolo arjen käynneillä
• Tuki osallistumiseen erilaisiin ryhmätoimintoihin tai tapahtumiin

Helsingin kaupungin hyväksymänä palveluntuottajana HoivaNova tarjoaa kotihoidon palveluita myös palvelusetelillä välttämättömiin tarpeisiin. Itsemaksavana asiakkaana palveluista voi lisäksi saada merkittävän kotitalousvähennyksen, joka voi kattaa jopa 60 prosenttia kustannuksista.

Milloin on aika pyytää apua kotihoidon ammattilaiselta?

Apua kotihoidon ammattilaiselta kannattaa pyytää silloin, kun ikäihminen alkaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista, arjen askareet käyvät liian raskaiksi tai omainen huomaa, että läheisen mieliala on laskenut eikä hänellä ole riittävästi ihmiskontakteja. Avun pyytäminen ajoissa on viisautta, ei heikkoutta.

Merkkejä siitä, että sosiaalinen hyvinvointi kaipaa tukea, voivat olla esimerkiksi:

• Ikäihminen kertoo olevansa yksinäinen tai ikävystynyt
• Harrastukset ja ulkona käyminen ovat jääneet
• Yhteydet ystäviin ja sukulaisiin ovat katkenneet tai harventuneet
• Mieliala on alakuloinen tai apaattinen ilman selkeää fyysistä syytä
• Omainen ei pysty itse tarjoamaan riittävästi seuraa ja tukea

Kynnyksen ei tarvitse olla korkea. Ikääntyneiden kotona asumisen tuki perustuu ajatukseen, että oikea-aikainen apu pitää toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parempana pidempään. Mitä aiemmin tuki aloitetaan, sitä enemmän ikäihminen hyötyy siitä.

Jos sinulla herää ajatus, että läheisesi tai sinä itse saattaisit hyötyä kotihoidon ammattilaisen tuesta, ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää. Maksuton palveluntarpeen arviointi on helppo ensimmäinen askel kohti parempaa arkea ja enemmän sosiaalisia yhteyksiä.