Kuinka usein kotihoidon hoitaja käy ikäihmisen luona?
Kotihoidon hoitaja käy ikäihmisen luona tyypillisesti yhdestä kolmeen kertaan päivässä, mutta käyntikertojen tarkka määrä vaihtelee yksilöllisen tarpeen mukaan. Joillekin riittää muutama käynti viikossa, kun taas toiset tarvitsevat päivittäistä tukea useampaan kertaan. Alla käymme läpi kaiken oleellisen kotihoidon käyntikerroista, niiden sisällöstä ja siitä, miten palvelua voi muokata elämäntilanteen muuttuessa.
Kuinka monta käyntikertaa kotihoito sisältää viikossa?
Kotihoidon käyntikerrat viikossa vaihtelevat yhdestä käynnistä useisiin päivittäisiin käynteihin. Kevyemmässä tuessa hoitaja saattaa käydä kaksi tai kolme kertaa viikossa, kun taas säännöllistä apua tarvitseva ikäihminen voi saada useamman käynnin joka päivä. Käyntikertojen kokonaismäärä perustuu aina yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin.
Käytännössä kotihoidon käynnit räätälöidään sen mukaan, mistä arjen toimista ikäihminen selviytyy itsenäisesti ja missä hän tarvitsee tukea. Esimerkiksi henkilö, joka pärjää pääosin omatoimisesti mutta tarvitsee apua lääkehoidossa ja kauppa-asioinnissa, voi saada muutaman käynnin viikossa. Jos taas liikkuminen on vaikeutunut tai muistisairaus edellyttää tiheämpää seurantaa, käyntejä sovitaan useammalle päivälle tai jopa useita kertoja saman päivän aikana.
Tärkeää on muistaa, että käyntikerrat eivät ole kiveen hakattuja. Niitä voidaan lisätä tai harventaa tilanteen muuttuessa, jolloin ikäihminen saa juuri sen verran tukea kuin hän kulloinkin tarvitsee.
Kuka päättää kotihoidon käyntikertojen määrästä?
Kotihoidon käyntikertojen määrästä päättää palvelutarpeen arvioinnin perusteella kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen yhdessä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa. Arviointi tehdään kotikäynnillä, jossa kartoitetaan toimintakyky, terveys ja arjen sujuminen kokonaisuutena.
Helsingin kaupungin kotihoidossa palvelutarpeen arviointi on maksuton, ja se käynnistää prosessin, jonka tuloksena laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan, mitä apua tarvitaan, kuinka usein ja millaisiin tehtäviin. Ikäihmisellä itsellään ja hänen omaisillaan on oikeus osallistua tähän suunnitteluun aktiivisesti.
Yksityistä kotihoitoa, kuten HoivaNovan kotihoidon palvelua, voidaan tilata joustavammin suoraan ilman virallista arviointiprosessia. Tällöin palvelun laajuus sovitaan asiakkaan ja palveluntuottajan välillä asiakkaan toiveiden pohjalta.
Mitä yhdellä kotihoidon käynnillä yleensä tehdään?
Yhdellä kotihoidon käynnillä tehdään ne tehtävät, jotka on kirjattu asiakkaan palvelusuunnitelmaan. Tyypillisimpiä tehtäviä ovat henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, lääkehoidon toteutus, aterioiden valmistaminen tai lämmittäminen sekä kodin siisteyden ylläpito. Käynti voi myös sisältää asiointiapua tai yksinkertaisesti läsnäoloa ja juttuseuraa.
Käynnin sisältö vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Aamuisin painottuvat herätys, peseytyminen ja aamupala. Päivällä hoitaja voi auttaa ruokailussa, ulkoilussa tai kauppa-asioinnissa. Iltakäynti puolestaan kattaa usein iltatoimet, lääkkeenoton ja nukkumaan avustamisen.
Muistisairaiden kohdalla käynnin sisältö on usein hieman erilainen: hoitajan rooli painottuu enemmän turvallisen arjen varmistamiseen, orientoinnin tukemiseen ja rauhoittavaan läsnäoloon. Ammattitaitoinen hoitaja osaa lukea tilanteen ja mukauttaa toimintansa asiakkaan senhetkisen voinnin mukaan.
Voiko kotihoidon käyntejä lisätä tarpeen muuttuessa?
Kyllä, kotihoidon käyntejä voidaan lisätä aina tarpeen muuttuessa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti tai aina kun ikäihmisen toimintakyky tai terveydentila muuttuu merkittävästi, esimerkiksi sairaalajakson jälkeen, kaatumisen tai sairauden pahenemisen myötä.
Julkisessa kotihoidossa lisäkäynneistä sovitaan ottamalla yhteyttä oman alueen kotihoidon ohjaajaan, joka käynnistää uuden tarpeen arvioinnin. Prosessi voi viedä hieman aikaa, joten tilanteen muuttumisesta kannattaa ilmoittaa ajoissa.
Yksityistä kotihoitoa käyttävät voivat yleensä sopia lisäkäynneistä joustavammin ja nopeammin suoraan palveluntuottajan kanssa. Tämä on yksi yksityisen kotihoidon selkeistä eduista: reagointinopeus ja joustavuus tilanteen muuttuessa ilman raskaita hallinnollisia prosesseja.
Miten palveluseteli vaikuttaa kotihoidon käyntikertoihin?
Kotihoidon palveluseteli mahdollistaa sen, että ikäihminen voi valita kunnan hyväksymän yksityisen palveluntuottajan julkisen kotihoidon sijaan tai sen rinnalle. Palvelusetelin arvo määräytyy palvelutarpeen arvioinnin perusteella, ja se kattaa osan tai kaikki käyntikerroista sovitun suunnitelman mukaisesti.
Helsingissä kotihoidon palvelusetelin saanut asiakas voi käyttää sen esimerkiksi HoivaNovan palveluihin, sillä HoivaNova on Helsingin kaupungin hyväksymä palveluntuottaja. Käyntikertojen määrä pysyy samana kuin palvelusuunnitelmassa on sovittu, mutta asiakas saa itse valita, kenen hoitajan kanssa hän arkeaan rakentaa.
Itsemaksavana asiakkaana palveluseteli ei ole käytössä, mutta palveluista voi saada jopa 60 prosentin kotitalousvähennyksen verotuksessa. Tämä keventää merkittävästi kustannuksia erityisesti niillä, jotka haluavat enemmän käyntejä kuin julkinen kotihoito tarjoaa.
Milloin säännöllinen kotihoito ei enää riitä?
Säännöllinen kotihoito ei enää riitä silloin, kun ikäihminen tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa tai apua niin tiheästi, ettei kotikäynneillä pystytä vastaamaan tarpeisiin turvallisesti. Merkkejä tästä ovat esimerkiksi toistuvat kaatumiset, vakava muistisairaus, joka estää turvallisen yksinolon, tai se, ettei henkilö enää kykene huolehtimaan ravinnonsaannistaan käyntien välissä.
Omaisen tai hoitajan kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin tilanteisiin:
- Ikäihminen eksyy kotonaan tai unohtaa toistuvasti lääkkeensä käyntien välillä
- Ravitsemus tai nesteytyksestä huolehtiminen ei onnistu ilman jatkuvaa tukea
- Turvattomuuden tunne on jatkuvaa eikä häly- tai turvallisuusteknologia riitä lievittämään sitä
- Omaishoitaja on uupunut eikä pysty enää kantamaan vastuuta yksin
Tässä vaiheessa on aika arvioida, voisiko tehostettu palveluasuminen tai muu ympärivuorokautinen hoiva olla parempi vaihtoehto. Arviointi on hyvä tehdä ajoissa yhdessä ikäihmisen, omaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotta muutos voidaan tehdä rauhassa eikä kriisitilanteessa.
Jos olet epävarma, onko nykyinen tuki riittävää, ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä maksuton palvelutarpeen arviointi. Yhdessä löydetään ratkaisu, joka tukee turvallista ja omannäköistä arkea juuri siinä tilanteessa, jossa nyt ollaan.